Ikäkaudet

 

Sudenpennut

Sudenpennut on nuorin ikäryhmä partiolaisten yhteensä viidestä ikäkaudesta. Partiotoiminnan voi Liedossa aloittaa koulun aloituksen kanssa samaan aikaan. Sudenpentujen ikäkausi kestää kolme vuotta.

Sudenpentulaumaa, eli sudenpentujen toimintaryhmää johtaa laumanjohtaja eli akela. Ryhmät voivat koostuvat vain tytöistä tai pojista tai ne voivat olla sekaryhmiä. Akeloiden tukihenkilönä lippukunnassa toimii sudenpentujen ikäkausivastaava, joka viime kädessä vastaa sudenpentujen toiminnasta.

Laumat kokoontuvat viikoittain kokoontumistiloihin eli koloihin laumailtoihin. Laumaillat ovat pääsääntöisesti omalla kololla, mutta välillä voidaan retkeillä esimerkiksi lippukunnan tukiyhdistyksen omistamalle Liesan majalle Vintalaan. Partiovuoden aikana sudenpennut tekevät jälkiä, jotka ovat teemallisia aktiviteettikokonaisuuksia, esimerkiksi Ensiapu-jälki tai Suunnistus-jälki. Jokainen jälki koostuu askeleista, jotka ovat tarkemmin määriteltyjä toimintakokonaisuuksia. Kun jälki saadaan tehtyä laumailloissa tai partioretkellä, on sudenpentu oikeutettu hankkimaan paitaansa kankaisen jälki-merkin. Sudenpennuilla on oma Sudenpennun jäljet -kirja, johon merkitään tehdyt aktiviteetit ja jossa on myös ohjeita ja vinkkejä sekä tehtäviä sudenpennuille.

Seikkailijat

Kolmen vuoden jälkeen sudenpennuista tulee seikkailijoita. Seikkailijoina seikkaillaan jo vähän pidemmillekin retkille kahden tai kolmen vuoden ajan.

Seikkailijat ovat 10-12-vuotiaita partiolaisia. Seikkailijoiden ryhmää kutsutaan vartioksi. Yksi tai kaksi vartiota muodostaa yhdessä joukkueen. Seikkailijavartiota johtaa tehtävään koulutettu johtaja, sampo. Ryhmät voivat koostuvat vain tytöistä tai pojista tai ne voivat olla sekaryhmiä. Sampojen tukihenkilönä lippukunnassa toimii seikkailijoiden ikäkausivastaava, joka viime kädessä vastaa seikkailijoiden toiminnasta.

Vartiot kokoontuvat viikoittain koloiltoihin. Partiovuoden aikana seikkailijat opettelevat partion perustaitoja ja retkeilevät paljon. Lisäksi seikkailijajoukkueiden ohjelmaan kuuluu taitomerkkejä sekä partiotaitokisoihin osallistumista. Seikkailijoiden ohjelma koostuu ilmansuunnista. Ohjelma alkaa kuukauden kestävällä tervetuloa-vaiheella, jonka aikana tutustutaan omaan seikkailijajoukkueeseen ja partioon. Tervetuloa-vaiheen jälkeen siirrytään tekemään pääilmansuuntia: Pohjoista, Etelää, Itää ja Länttä. Ilmansuunnat ovat suorituskokonaisuuksia, jotka kestävät noin puoli vuotta. Seikkailijavaihekin kestää siis vähintään kaksi vuotta, tai ryhmä voi jatkaa seikkailijavuosia pidemmällekin tehden väli-ilmansuuntia.
Kuhunkin pääilmansuuntaan sisältyy toistakymmentä aktiviteettia eli tekemistä, retkeilyä, osallistumista seikkailijakisoihin tai muuhun kisatapahtumaan sekä taitomerkin suorittamista. Taitomerkkejä on valittavana yli neljäkymmentä ja useimmiten vartio valitseekin tuosta joukosta se itseään eniten kiinnostavan. Merkinnät suoritetuista aktiviteeteista merkataan seikkailijan aktiviteettikorttiin, joka on seikkailijan oma taiteltava kortti.

 

Tarpojat

Tarpojat ovat keskimmäinen ikäryhmä partiolaisten yhteensä viidestä ikäkaudesta. Tarpojiksi kutsutaan 12-15-vuotiaita partiolaisia. Tarpojat toimivat viikoittain kokoontuvissa vartioissa, tytöt ja pojat mahdollisuuksien mukaan omissaan. Tarpojavartion johtajana on vähän vanhempi partiolainen, jonka tukena on aikuinen luotsi sekä myös tarpojien ikäkausivastaava.

Vartiot kokoontuvat viikoittain pääsääntöisesti omalla kololla. Lisäksi noin kerran kuukaudessa tapahtuvat koko lippukunnan tarpojien kokoontumiset, eli KITT-illat saattavat johdattaa tarpojat esimerkiksi kokonaan uudelle kololle naapurikyläkuntaan.

Tärkeintä tarpojaohjelmassa on yhdessä toimiminen, kokemukset kavereiden kanssa, hyödylliset aktiviteetit ja vartion omien juttujen syntyminen. Tarpojaohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta eli tarposta. Jatkotarppojen avulla tarpojaohjelma voi jatkua kolmannenkin vuoden. Tarppojen teemat ovat leiri, luovuus, selviytyminen ja yhteiskunta. Jokaisessa tarpossa on pakollisia ja valinnaisia aktiviteetteja. Tarpon päätöstapahtuma on majakka, jossa tarpojavartio pääsee yhdessä kokeilemaan oppimiaan taitoja tositilanteessa.

Samoajat

Kahden tai kolmen tarpojavuoden jälkeen siirrytään samoajiksi. 15-17 -vuotiaat samoajat tutkivat maailmaa jo vähän isommalta alueelta.
Samoajien ikäkausi alkaa ryhmänohjaajakoulutuksella ja koulutukseen kuuluvalla puolen vuoden mittaisella johtamisharjoittelulla. ROK-kurssin jälkeen samoaja voi päättää, kiinnostavatko häntä johtajan tehtävät vai jatkaako hän partiotaivaltaan muun partiotoiminnan parissa. Samoajien tukena toiminnassa on aikuinen luotsi. Varsinaista vanhempaa johtajaa ei samoajaikäisillä enää ole, vaan ryhmien toimintaa johtaa yksi samoajista vuorollaan. Lisäksi Liedon Eränkävijöissä samoajat kokoontuvat noin kerran kuussa kaikkien lietolaisten samoajien yhteiseen tapaamiseen, josta vetovastuussa on ikäkausivastavaa.

Samoajaohjelma kestää kolme vuotta. Ryhmänohjaajakoulutuksen ja johtamisharjoittelun lisäksi ohjelmaan kuuluu erilaisia aktiviteetteja hyvin monipuolisesti vaelluksista erityisruokavalioihin ja kesätyön hankinnasta kädentaitoihin. Samoajavartio yhdessä päättää, mihin aktiviteetteihin tarttuu ja kuinka usein kokoontuu. Aktiviteetti voi olla lyhytkestoinen yhdessä partiokokouksessa toteutettava tehtävä tai vaihtoehtoisesti pitkäkestoisempi, jopa useita kuukausia kestävä projektiluonteinen tehtävä.

.

Vaeltajat

Ikäkausista viimeinen on vaeltajuus. Vaeltajat ovat 18-22 -vuotiaita partiolaisia, joiden toimintaa määrittävät erimittaiset projektit. Valtaosa vaeltajista toimii myös jonkin muun ryhmän johtajana, niinpä vaeltajien toiminta ja kokoukset ovat varsin joustavia. Vaeltajat pyrkivät kuitenkin pitämään säännöllisin väliajoin omia, koko lippukunnan vaeltajaväen kokouksia, vaeltajistoja.

Vaeltajaohjelma rakentuu yli 30 aihealueesta, joista jokaisesta vaeltaja tekee vähintään yhden aktiviteetin vaeltajavuosiensa aikana. Kukin vaeltaja tekee henkilökohtaisen suunnitelman eli vaelluskartan, jonka yhteydessä miettii yhdessä aikuisen tuen, luotsin, kanssa tulevia aktiviteetteja ja partion mahdollisuuksia. Ohjelmaan kuuluu myös vaeltajuuden aluksi tehtävä Suomi-projekti, jonka aikana vaeltajaryhmä tutustuu valitsemaansa paikkaan Suomessa ja vartion jäsenet tutustuvat toisiinsa. Viimeisenä vaeltajavuotena suunnitellaan ja toteutetaan puolestaan ulkomaanprojekti, jossa tavoitteena on, että projektin jälkeen vaeltaja tuntee partiotoimintaa ja kulttuuria jossakin valitsemassaan maassa.

 

Ryhmälista syksy 2018